Nalunaaqutsersuineq malittarineqarnerisalu sivisussusaannik paasissutissat
Qipoqqat arfinillit (Megaptere novaeangliae) Kitaata imartaani 2000-mi junip qaammataata ingerlanerani nalunaaqutserneqarput. Qippoqqarnit nalunaaqutserneqarsimasunit paasissutissat ullut 0-42-t tikillugit pissarsiarineqarsinnaasimapput. (Agguaqatigiissillugu = ullut 12,5; n = 6), sumiissusialli taamaallat ullut 0-17-nit ingerlaneranni (Agguaqatigiissillugu ullut = 6,2; n = 6). Qipoqqat sisamat sumiissusersiorlugit katillugit 1.042 kilometerini malittarineqarsinnaasimapput. Nalunaaqutsersuinerup ersersippaa Kitaani qipoqqaat junip qaammataani minnerpaamik Fiskenæs Bankip, Fyllas Bankip, Tovqussaq Bankip, Sukkertop Bankip Lille Hellefiske Bankillu akornanni ingerlaartartut. Qipoqqat immap naqqata sivingarngi 200 meterinik itinerunngitsut najorumanerugaat takuneqarsinnaavoq. Qipoqqaat 120 sømilit (220 km) angullugu sinerissamit avasissuseqarlutik imaq 1.000 meterit sinnerlugit itissuseqartoq tikillugu ingerlaarsinnaasarput, Kitaatalu qiterpiaani kangerlunniissinnaasarlutik.

Aqqartarnerisa itissusiat
Qipoqqat ullup qeqqata nalaani immap qaatungaaniinnerusarput piffissap annersaa (83,3 %) immap qaavani 8 meterinik ititigisumiikkajuttarlutik. Taamaattumik Kitaani aasaanerani (juni-juli) ullup qeqqata nalaa qipoqqanik kisitsiffigissallugu pitsaanerpaajuvoq. Uppernarsineqarsimavoq piffissap annersaani qipoqqat immap qaatungaa 4 meterinik (36,7 %) aammalu 4-20 meterinik (24,5 %) itissuseqartoq najortaraat. Itissutsit assigiinngitsut, tassa 20-35, 35-50, 50-100, 100-150, 150-200 aamma 200-300 meteri piffissap 3,0-7,5 % akornanni aqqartarput, qaqutigullu qipoqqat 300-400 m (0,27 %) aamma 400-500 m (0,035 %) aqqartarlutik. Itissuseq 500 meteri sinnerlugu nalunaarsuinerup nalaani aqqartarsimanngillat.

Aqqartarnerisa sivisussusiat
Aqqartarnerisa sivisussusiisa uppernarsarpaat qipoqqat immap qaatungaani annertunerusumik nerisassarsiortarnerat. Piffissap sivisunersaani (22 %) aqqaamasarneri minutti ataaseq inorlugu sivisussuseqartarput, taamaattumik nalunarani uumasut immap qaatungaaniinnerusartut. Aqqaamanerit minutsimik ataatsimik sivisussuseqartut minutsip ataatsip minutsillu arfineq marluk akornanni sivisussuseqartut ataatsimut katillugit 6-14 %-it akornanniipput aqqaamanerisalu amerlanersaat minutsinik 7-8-nik (15 %) sivisussuseqarput. Aqqaamanerit minutsinik 8-9-nik sivisussuseqartut ikinnerupput (5 %) aqqaamanerillu minutsit 9-at sinnerlugit sivisussuseqartut qaqutigoorlutik (< 1 %). Minutsit 15-it sinnerlugit aqqaamasoqarsimanngilaq. Aqqaamanerit nalunaarsorneqarsimasut 667-sut agguaqatigiissillugu 3,8 minutsinik sivisussuseqarsimapput.

Qilleriffiup uuliasiorfigineqartullu iluaniinnerat
Qipoqqat marluk Fyllami uuliasiornermut akuersissuteqarfiusup iluaniissimasut takuneqarsinnaavoq, sumiiffiisali 10 %-ii inorlugit akuersissuteqarfiusup iluani pissarsiarineqarsimallutik. Putumut qilleriffiusumut, Qulleq-1-mut sumiissusiisa qaninnersaat tassaasimavoq 24,3 sømilit, taamaattumillu umiarsuarmut qillerivimmut anngunnissaat ungasiarluni. Uuliasiorluni qillerineq imaani 1.152 meterinik itissuseqartumi ingerlanneqarsimavoq, najukkami qipoqqarnut neriniartunut pingaaruteqarpianngitsumi, kiisalu 500 meterit sinnerlugit itisigisumi aqqaamasoqartarsimanngilaq. „West Navion" qillerilluni aallartimmat qipoqqanik eqqaaniittoqarsimanngilaq. Nalunaarusiat allat tunngavigalugit akuersissuteqarfiusup iluani qipoqqanik ikittuinnarnik takunnittoqartarsimavoq. Tamannalu tupinnanngilaq, tassami Kitaani qipoqqaat neriniarlutik immami ikkattumiikkusunnerusarmata, soorlu piffissap 93 %-ata iluani imaani 200 meterit inorlugit itissusilimiittarsimanerat ilisimaneqarpoq. Kiisalu misissuinermi uani misissuinernilu siuliini paasineqarsimavoq ikkannerit sivingarngi nunavimmut sammisut najorusunnerusaraat. Taamaattumik sivingarngit avataani qillerinermi pisorpaluk ikkannerit annikillisassavaat.

Naliliineq
Qipoqqaat Kitaata sineriani malittarineqarsinnaanerisa ikkannersuarnilu allani nassareeqqinneqarsinnaanerisa ersersippaat akornusersorneqaraangamik Toqqusaq Fyllas Bankillu saniatigut allanut qimaaffissaqartut. Kalaallit Nunaanni aasaanerani najortagaat pingaartorujussuusutut isigisariaqarput, tassami ukiup sinnerani nerisassaqannginnerminni atugassaminnik orsuqalersaramik. Neriniarnerisalu nalaani akornusersorneqartillutik neriniarnerminnut atatillugu Kalaallit Nunaata imartaaniinnertik qanoq sivitsorsinnaatigineraat erseqqissumik oqaatigineqarsinnaanngilaq.

Issuaqquneqarpoq: Dietz, R., Teilmann, J., Jørgensen, M.-P. H., & Jensen, M.V. (2002): Satelite tracking of Humpback whales in West Greenland Danmarks Miljøundersøgelser. 40 s. - DMU-mit nalunaarusiaq, nr. 408. http://faglige-rapporter.dmu.dk

	Full report in PDF format (2835 KB).

2002-11-21