|
|
|
Eqikkaaneq
Ukiuni aggersuni Kitaani Qeqertarsuup avannaata Nuussuullu nalaani uuliasiortoqarnissaa ilimagineqarpoq. Nalunaarusiami matumani tamaani pinngortitamik misissuinerit arlallit eqiterlugit allaaserineqarsimapput. Misissuinerni siunertaasimavoq uuliasiornermut
atatillugu sulianut atatillugu aalajangersaanermut pinngortitamillu nalilersuinermi paasissutissanik tunngaviusussanik atorneqartussanik katersuineq.
Suliat tallimat eqqartorneqarput:
1. Nuussuarmi Qeqertarsuullu avannaatungaani nerlernik kisitsineq.
Nerlerit assigiinngitsut marluk tamaani piaqqisartut ukiuni makkunani annertuumik allannguuteqarsimapput, tamatumunngalu pissutaavoq Canadap nerlerata qanittukkut tamaanga nunasisimanera. Taamaattumik 1990-kunni nunap ilaani annertoorujussuarmi kisitsineqarsimagaluartoq nutamik kisitsinerit pisariaqarlersimapput. Nunaminertat siornatigut nerlernut isasunut piaqqiortunullu pingaaruteqartorujussuartut ilisimaneqartut suli pingaaruteqartorujussuit paasineqarpoq. Nerlerilli taakku assigiinngitsut marluk amerlassusaat
allanngorsimavoq. Siornatigut amerlanerpaasarsimasut, nerlerit qinngoqutillit, Canadap nerlerinut naleqqiullugit ikileriarujussuarsimapput. Nerlerit qinngoqutillit ikiliartorput, tamatumunngalu
pissutaavoq Canadap nerlerisa amerliartornerat, kisitsinerlu manna Kalaallit Nunaanni nerlerit qinngoqutillit amerliartorsinnaassusaannik suli annertunerusumik aarleritsatsitsivoq.
2. Ingammik Nuussuup naasoqassusaata nalunaarsorneqarnissaa pisariaqarsimavoq.
Naasoqassusaa "remote sensing" (qaammataasamit timmisartumilluunniit assilisat atorlugit) nalunaarsorneqarsimavoq nunamilu misissuinermi uppernarsarneqartarluni. Ingammik
Aaffarsuup qooruani isugutagajuttumik eqimattumik naasoqarfeqarpoq, tassa qoororsuarmi tassani qaqqat sivingarngisa naqqani Nuussuullu nuuata tungaanut sivinganerni. Ingammik naasoqarfiit isugutagajuttut ukiup ilaani aputeqanngitsillugu uuliasiornermi mianernarnerupput.
3. Eqaluk Qeqertarsuup kitaata avannaata kuuini.
Tamaani inunnit eqalunniartartunit 2002-mi apersuinitsinni ilisimatinneqarpugut nunap ilaani kuuit ikittuinnaat eqalunnik majorfigineqartartut, taakkulu ungasissorujussuusut (takuuk Olsvig & Mosbech 2003). Paasissutissat tamakku uppernarsiniarlugit septembarimi 2003-mi kuuit arlallit misissorneqarput. Qeqertarsuup kitaata avannaani kuunni taaneqartuni eqaluusannera taamaalilluni uppernarsineqarpoq.
4. Mitit siorakitsut siorartuullu ingerlaarnerat qaammataasanut nassitsissutit atorlugit ukiaanerani ukiuuneranilu ingerlaartarnerannik malittarinninneq.
Matumani nalunaarusiami misissuineq eqqartorneqarpoq, soorlu mitit siorakitsut siorartuullu pisareriarlugit qaammataasatigut nassitsissutilersuineq. Suliaq tamanna qallunaat, kalaallit
canadamiullu suliffeqarfiisa akornanni annertunerusumik suleqati giinnerannut ilaavoq, tamatumuunalu mitit siorakitsut siorartuullu eqqarsaatigalugit aqutsisoqarfiit ilisimasanik ataatsimoorlutik katersuinerannik siunertaqarluni. Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik
miternut siorartuunut arfineq marlunnut qaammataasanut nassitsissutinik aningaasaliissuteqarpoq, taamaalilluni Qeqertarsuarmi Nuussuarmilu mitit sinerissamut qanittumiittut piniagaanerat
paasissutissarsiffiginiarlugu. Katillugit nassitsissutit 16-nit 7-lu mitinut siorakitsunut siorartuunullu septembarimi Qeqertarsuarmi Akulliit Kangersuullu kangerluisa eqqaanni ikkunneqarput. Nassitsissutit ukioq ataaseq tikillugu timmissanik malittarinnissinnaammata,
matumani timmissat arlallit ukiaanerani ukiulerneranilu nikittarnerat naatsuinnarmik eqqartorneqarpoq. Misissuinermut atatillugu naliliinerit paasissutissat tamaasa pissarsiarineqareerpata saqqummiunneqarumaarput.
5. Nuussuarmi tuttoqassuseq.
Aprilimi 2003-mi Pinngortitaleriffik Nuussuarmi tuttunik kisitsivoq. Tuttut 1.164-it takuneqarput. 1995-milu timmisartumit kisitsinermut sanilliullugu naatsorsuutigisamit amerlanerujussuullutik. 2003-mi tuttut Nuussuup qinngorpiaata pingajorarterutaata aappaaniiginnangajapput. Tamatumunngalu Nuussuup silarpasissuata pingajorarterutaata nunataa decembarimi
mannguumanerata kinguneranik suli sermitaqarnerujussua pissutaanngitsorsimanavianngilaq.
Nuussuarmi tuttut assigiinngitsut marluupput: Siullermik tuttut nujuartat, kiisalu tuttut nujuitsut inissinneqarsimasut kinguaavi. Tuttut taakku assigiinngitsut marluk immikkoorunarput. Qeqertarsuarmi ullumikkut tuttoqanngilaq. Qanga 1900-up nalaani tuttut nungussimapput, 1960-kunnilu tuttunik nujuitsuinik inissiisoqarsimagaluartoq aamma taakku maannakkut
nungussimagunarput (Meldgaard 1986).
|
