Kalaallisut naalisarnera
Tunumi Mestersvigimi aqerlussamik zinkimillu 1956-imiit 1963-imut piiaaffiusimasumi qanoq annertutigisumik mingutitsisoqarsimasinnaanera paasiniarniarlugu misissugassanik augustimi 2001-imi katersisoqarpoq. Misissuineq Mestersvigip eqqaani immamut, piiaaffiup eqqaani nunamut, piiaaffimmiit Nyhavnip tungaanut aqqummut kiisalu Noretip eqqaanut tunngatinneqarpoq. Nunamik misissuinerit EUp ingerlataanut MINEOmut, aatsitassarsiorfinni mingutitsinermik nalunaarsuinermi paasissutissat hyperspektraliusut (assit maligaasanik amerlaqisunik seqernullu qinngorneriniittunik imallit nassuiarniarneranni atorneqartartut) atorneqarsinnaanerat pillugu periarfissaqarneranik misissuinermik imalimmut, ilaapput.
Misissugassat imaaneersut misissoqqissaarnerisa takutippaat aqerlumik zinkimillu mingutsitsineq annertooq Kong Oscars Fjordemi suli naammattuugassaasoq. Aqerlumik zinkimillu mingutsitsineq sissami sioqqani, kuuit niffarlukuini, qeqqussani kanassunilu malunnarneruvoq. Mingutitsineq 1996-ip siorna annertunerusimasinnarluni mingusitsineq 1996-mut sanilliullugu allannguute-qangaar-simann-ilaq.
Nunami 1979-imiit annertunerusumik allanngortoqarsimanngilaq. Saffiugassanik saleereernikkut sinneruttunik toqqorsiviusimasup qanitaani suli annertoorujussuarmik aqerlumik zinkimillu mingutitsineqarpoq, aatsitassarsiorfiulli avataani Nyhavnip tungaanut aqqutaani mingutitsiviusimanngitsumi malunnartumik annertusisimasumik akoqarnerusunik peqartiterpoq. Tamakkua avatangiisini uumasunut naasunullu annertunerusumik sunniuteqartussaanngitsutut nalilerneqarput. Mingutitsiviusimanerpaasut, soorlu sinneruttunik toqqorsiviusimasup eqqaa kuullu kussernga (pilersaarummut MI-NEO-mut atatillugu) timmisartumik misissuinikkut sumiissusersineqarput.
|
