|
|
|
Naalisagaq
Kalaallit Nunaata kitaani imeqqutaalaqassutsip qanoq innera kisitsisitigut naammattunik pigisaqannginnerup kingunerisaanik uppernarsaatilinnik takussutissaaleqissunneqarpoq aammalu
piaqqisarnerisa allanngorartorujussuunerat pissutigalugu. Piaqqiaasartut ukiumiit ukiumut amerlassutsimikkut allanngorartorujussuusarput. Qularutissaanngilarli ukiut 40-50-it
matuma siornatigumut naleqqiullugu imeqqutaalaqassutsip appariarsimanera. Qeqertaaqqat Kitsissunnguit Qeqertarsuup Tunuata kujasinnerusortaaniittut Kalaallit Nunaanni
imeqqutaalaqarfissuit annersaraat, kisiartaallunilu imeqqutaallanik arlaleriarluni kisitsiffiusarsimalluni. Tamanna peqqutaaqataarpiarluni 2002-p aasaani Kitsissunnguani qaammatini marlunni misissueqqinnissanik aaliangiussivugut. Imeqqutaallat aappariikkuutaartut kisitsinermi 18.000-it missaannut amerlassusilerneqarput, ukiuni kingullerni qeqertaniittartunit
amerlanerullutik. 1946-imi Kitsissunnguani imeqqutaallat aappariikkuutaartut 100.000-it missaanniissangatinneqarput, ilimanarlunili amerlanaagaasimanissaat,
piviusorsiorpalunnerusumik eqqoriaassagaanni affaasa missaanniissimassallutik. Taamaakkaluartoq Kitsissunnguani imeqqutaallat malunnaatillimmik ikiliartortuarsimapput.
Iisassarsiorfissanut periarfissakinnera pissutigalugu (manniliortarfiup eqqaani immap qaava ujarlerfigalugu iisassassiortaramik) iisassaalatsinermik malussajasuararsuupput. Taamaalilluni imeqqutaallat ukiut ilaanni manniliorpiarneq ajorput, aammalu ukiut ilaqarlutik piaqqiorfiorpianngikkunik piaqqiorfiunngitsunik. Taamatulli piaqqiornermi
annaasaqaataasartut imeqqutaalaqatigiit akornusersorneqanngitsillugit imeqqutaallat
utoqqalisinnaangaatsiarnerinit iluaquserneqartarpoq, tassa ukiuni arlalissuarni piaqqiorsinnaanerat matumani eqqarsaatigineqarluni.
Kalaalit Nunaanni imeqqutaallat piaqqisartut aappariit tamakkerlugit amerlassusiat missiliuunneqarpoq ikinnerpaamik 65.000-unissaat.
2002-mi Kitsissunnguani imeqqutaallat piaraasa alliartornerat peqarfinnut allanut naleqqiullugu kigaatsuinnaasimavoq. Ilanngullugu taasariaqarpoq piaqqat mikisunnguunerminni
toqorarnerat qaffasingaatsiarsimasoq tamatumunngalu ersiutaavoq piaqqanut iisassaalatsitsineq.
2002-mi Kitsissunnguani suli mannissartoqartarpoq, naak timmissat pillugit nalunaarut nutaaq malillugu inerteqqutaagaluartoq. Mannissartartulli 1996-imi maluginiarneqarsimasunut naleqqiullugit ikinnerupput.
Imeqqutaallat mannitik annaagaangamikkit mannilioqqissinnaasarnerat erseqqissumik paasineqarpoq. Ajoraluartumilli mannilioqqittarnerat pillugu misissuinerit
iluatsinngitsoorput, taakkumi takussutissiisussaagaluarput aappariit manniiarneqarsimasut mannilioqqittartut qanoq amerlatiginersut. Piaqqat mannioqqiffiusuneersut ulluni allani tukertunut naleqqiullutik ajornerusumik peroriartunngillat. (nalinginnaasumik
mannilisunut naleqqiullugit). Kalaallit Nunaanni mannilioqqittarneq imeqqutaalaqarfinni allani pisartutuulli annaasaqarnermi imaluunniit mannissarnerup kinguneranik qisuariarneruvoq
nalinginnaasoq.
Imeqqutaallat ikileriarsimanerinut mannissartarneq qularutissaanngitsumik pingaarutilimmik peqqutaaqataalluinnarpoq. Kisianni pissutsit allat iisassaqarniarnermut tunngasut
peqqutaaqataalluarsinnaapput, assersuutigalugu 2002-mi alaatsinaanneqartutut iisassaaleqineq atuussimappat ukiunilu kingullerni nalinginnaasumik atuussimalluni. Terianniat qimmillu
imeqqutaalaqarfinnut nujunneqarsimasut aamma aalajangiisooqataasinnaapput. Kissaviarsuit, naajat, tulukkat isunngallu 2002-p aasaani Kitsissunnguani imeqqutaalaqarnermut
attuumassuteqarpallaarsimanngillat.
|
