Nalunaarusiami uani Kalaallit Nunaanni timmissanik piniarnermut atatillugu patruunit aqerlumik amerlasuullit avatangiisinut sunniutaat sammineqarput. Appat mitillu, timmissat assigiinngitsut marluk pisarineqarnerpaasartut aqerlumik akoqartiginerat misissorsimavarput inuillu aqerlumik iioraasarnerisa pingaaruteqarnera naliliiffigisimallutigu.

Siusinnerusukkut appanik misissuinermi ersersipparput, patruunit aqerlumik amerlasuullit atorneqarnerat pissutaanerulluni, Kalaallit Nunaanni inuppassuit nerisaat aqerlumik akoqalersartut. Taassumalu saniatigut aamma timmissat aqerlumik akoqassusaat erseqqaarissumik aalajangerneqarsimanngitsoq paasivarput, tassa timmissat qatigaanit misissugassaq gramip ataatsip nalinga taamaallaat misissortarsimagatsigu. Kiisalu paasisimavarput amerlasuut timmissat neqaasigut aqqusaarneranni assigiinngitsumik timmissani aqerlumik akoqalersitsisartoq.

Misissuinermi uani aqerlup inunnut sunniiuteqarnerlussinnaanera appat qatii ilivitsut misissorlugit qularnaannerusumik tunngavissarsiorsimavarput, taamaalilluni misissuinermi amerlasuut tamarmik ilanngunneqartussaammata. Misissuinerullumi aamma ersersippaa qatii ilivitsut ilaannakunut naleqqiullugit agguaqatigiissillugu aqerlumik sisamariaammik akoqarnerusut.

Mitit aallaanagit pisarineqarsimasut qaatisa ilivitsut misissorneqartut aqerlumik akoqassusaat appasippoq, timmissalli amerlasuunik pisarineqarsimasut aqerlumik akoqassusaat qaffasissorujussuulluni, panertinnagit aguaqatigiissillugu 6,1 µg/g-mik naleqarluni. Tassa aallaanagit pisarineqarsimasunut naleqqiullugu 44-riaammik qaffasinnerulluni appanullu amerlasuunik pisarineqarsimanut naleqqiullugu sisamariaammik qaffasinnerulluni. Mitit amerlasuunik pisarineqarsimasut 50%-ii sinnerlutik neqai qallunaat canadamiullu nerisassanut killigitaat sinnerlugu aqerlumik akoqarput, taamatullu appat amerlassusaat 11%-iulluni.

Nerisat aqqutigalugit timip aqerlumik akoqalersarneranik naatsorsuinerup ersersippaa, patruunit aqerlumik amerlasoortallit atorneqarnerat qularnanngitsumik kalaallit aqerlumik akoqalersarnerannut pissutaanerpaasoq, ingammik ukiukkut Kitaata kujataani timmissat imarmiut ukiisarfimminni pisarineqartarmata. Taamaalilluni mitertorluni nerinermi ataatsimi FAO/WHO-p ullormut aqerlumik iisaqarsinnaanerup killigititaat agguaqatigiissillugu arfinileriaatingajammik naleqarpoq. Appatorneq ataaseq killigititaasup taassuma 68%-raa.

Mitit saarngi aamma missorsimavagut, tassami timmissat saarngisa aqerlumik akoqassusaat inuunerisa ingerlanerani aqerlumik qanoq akoqalertigisimanerannut tikkutissaqqissuummata. Timmissat sarngisa aqerlumik akoqassusaat appasippoq, taamaalilluni paasineqarpoq timmissat aqerlumik annikitsuinnarmik akoqaleriartortartut, aammalu aqerloq timmissanut toqunartutut sunniuteqanngitsoq.

Bedes citeret: Johansen, P., Asmund, G. & Riget, F. (2002): Blykontaminering af havfugle i Grønland fra jagt med blyhagl. Danmarks Miljøundersøgelser. 34 s. - Faglig rapport fra DMU, nr. 408. http://faglige-rapporter.dmu.dk

	Hele rapporten i pdf format (761 KB)

2002-09-13