Body composition, field metabolic rate and feeding ecology of walrus (Odobenus rosmarus) in northeast Greenland

Mario Acquarone

Kalaallisut eqikkaaneq

Uumasut pinngortitami inuunerat paasisinnaassagaanni uumasut nerisassatigut pisariaqartitsinerannik missingersuisinnaaneq pingartuuvoq. Paasissutissarlu tamanna uumasut avatangiisaat nerisassaallu allanngoraanngata qanoq qisuariartarnerinut nalilersuisarnermut aamma pingaaruteqarpoq.

Atlantikup Avannaani sila qularnanngitsumik oqaluttuarisaanerup ingerlanerani allanngorartorujussuusimavoq nunallu issittut silannaat aamma sumiiffinni ataasiakkaani allanngorartarsimavoq. Nunani issittuni pinngortitaq nunanut akunnattumik kiassuseqartunut, nunanut kiassutsip tullianiittunut, nunanullu kiattunut naleqqiullugu pisaritsorujussuuvoq. Tamannalu pissutaalluni nunat issittumiittut sila tassanngaannaq allanngoraangat sunnertiasuararsuupput. Taamaattumik nunarsuup silaannata allannguallannera tamatigut nunani issittuni pinngitsoorani sakkortunerusumik sunniuttarpoq.

Kalaallit Nunaata tunuata silaannaa avannaanit/kujammut allanngorarnera pissutaalluni soqutiginartuuvoq. Pinngortitaq uumasullu Sikuiuitsoq Avannarlermit nunat issinnerusut aqqusaarlugit nunanut issikinnerusunut siaruarsimapput. Tunumi aarrit ikittut ilaat kangerlunni ikertuuni sinerissamut qanittumi aasat tamaasa nerisassarsiortarput isasarlutillu. Uiloqarfinni imaq ukiup sivisunersaani sikumik qallersimasarpoq. Aasat tamaasa qaammatit pingasut missaanni sikuersimasarpoq taamaalillunilu uuiloqarfinnik pingaartunik aarrit neriniarfigisinnaasaannik periarfissiisarluni.

Taamaattumik sikup qanoq innikkut aattarnerata allanngornera aarrit nerisassarsiorsinnaanerannut annertuumik pingaaruteqartussaavoq. Qangalili kangerlunni tamakkunani uumasuusut akornanni uillut pingaarnersaasa ilaannik (soorlu Mya sp., Hiatella sp. og Serripes sp.) aarrit nerisaqartut ilisimaneqarpoq. Tamanna tunumiunit europamiunilluunniit puisinniartartunit aarrit pisaasimasut aqajarormiuinik misissuinermi uppernarsineqarsimavoq. Misissuinerilli nutaanerit ersississimavaat aqajarormiuinik misissuineq aarrit nerisartagaasa ilaannaanik oqaluttuartut. Aarrip nereqqammersimasup aqajaruata sungarninnera ima sakkortutigaaq nerisaminillu suujunnaarsitsisarnera ima sukkatigaluni imaasa uumasut ilaat, soorlu qullugissat inalugaliillu aaveq suli pilanneqanngitsorluunniit perutingajaavittarlutik, uillullu arrortikkuminaatsut ilamerngi kisimik sinneruttartarlutik. Suullu aarrit nerisarineraat paasilluassagaanni periaatsit allat atortariaqarput.

Ilisimatuutut allaatigisap matuma pingaarnertut siunertaraa aarrit pinngortitami uumasut pisariaqartitaminnik nerisaqarnerata uuttortarnissaa. Misissueriaatsit marluk assigiinngitsut atorneqarsimapput: (a) uiloqarfinni aarrit nerisassarsiortut immap iluani isiginnaarlugit aammalu (b) imeq isotopinik marlunnik ilisarnaaserneqarsimasoq iluaqutigalugu nukinnik atuinerinik uuttortaaneq.

Misissueriaatsip siulliup ingerlanerani aarrit neriniartut aqqartartumit isiginnaarneqarput kingornalu uillut qaleruai imaqanngitsut katersorneqarlutik. Uillut nerineqartinnatik oqimaassusaat naatsorsorlugu toqqaannartumillu isiginnaarnerisigut aarrit nerisassarsiorlutik aqqartarnerisa amerlassusaat satellittikkullu nassitsissutinit paasisat sanilliukkaanni naatsorsorneqarsinnaasimavoq uumasup oqimaassusaata 4,7%-iata nalinga uillut (nutaajullutik qaleruaqarnatillu oqimaassusaat) agguaqatigiissillugu ullormut nerineqartartut.

Misissueriaatsip aappaani uumasup timaata inuussutissaminik suliarinninnera isotopit allanngujaatsut marluk (2H aamma 18O) iluaqutigalugit inuussutissanik atuinera uuttortarneqarpoq timaanillu qanoq sukkatigisumik piiarneqarnerat uuttortarneqarluni. Ullut tallimat qulingiluallu ingerlaneranni agguaqatigiissillugu inuussutissat atorneqarnerata naatsorsorneratigut uillullu qanoq inuussutissaqassusaat sanilliullugu naatsorneqarsinnaasimavoq aarrit oqimassutsimik 6-7%-ianik uillunik (nutaajullutik qaleruaqarnatillu oqimaassusaat) nerisaqartartut.

Paasissutissat tamakku Young Sund-ip eqqaani aarrit uiloqarfinnik sunniisarnerannut naatsorsuinermut atorneqarput. Tamatuminnga soqutiginninneq annertoorujussuuvoq, tassami tamaani qallunaanit nunanillu allanineersunit silasiornermut atatillugu ilisimatusarnerit misissuinerillu ingerlanneqarmata. Suliat tamakku Zackenbergimi ilisimatusarnernut assigiinngitsunut atatillugu ingerlanneqarput. Misissuinermi matumanerpiaq inernerit tunngavigalugit paasineqarsimavoq, uillut pingaarnerit marluk (Mya sp. and Hiatella sp.) 1.2-1.3%-ii aarrit nerisassarsiortarfimminni nerisaraat. Tassa uillut taakku marluk ukiumut amerleriaatigisartagaasa 19-28%-eraat. Taamaattumik silaa kianneruleriartortillugu sivisunerusumik imaasalernera aarrit eqqarsaatigalugit pinngortitap nerisassaqassutsimik nammassisinnaasaata killissaata angunissaanut maannangaaq sunniuteqarnavianngilaq.

Misissuinerup matuma ingerlanerani aarrit arlaleriarlugit ilisimajunnarsinneqartariaqartarsimapput, tamannalu allaatigisani marlunni ilanngunneqarsimasuni sukumiisumik allaaserineqarsimavoq. Allaatigisami siullermi aarrit assigiit arlaleriarlugit ilisimajunnaarsinneqartarnerat allaaserineqarpoq tullianilu uumasunik sivisunerusumik ilisimajunnaarsitsisarnermi (akunnerit 6,5-mit tikillugit) periaaseq nutaaq allaaserineqarpoq. Kiisalu uumasut qanoq imertortiginerat naatsorsorniarlugu misissuineq imeq isotopimik ataatsimik nalunaaqutserneqarsimasoq atorlugu ingerlanneqartariaqarsimavoq. Taamaalilluni imeq isotopinik marlunnik nalunaaqutserneqarsimasoq akisoqisoq pisariaqartoq minnerpaaq misissuineq naammassiniarlugu kingorna naatsorsorneqarsinnaasimavoq. Allaatigisaq qanoq imertortiginerannik allaatiginnittoq aarrit imeqassusaannik imermillu atuinerannik paasissutissanik nutaanik saqqummiivoq, taakkulu timaasa katitigaanerannik aalajangiiniarnermi atorneqarsimavoq. Timaasa katitigaanerisa naatsorsorneqarnera imeq isotopimik ataatsimik nalunaaqutserneqarsimasoq atorlugu pilattarlugillu misissoqqissaarlugit (misissuinermi allami ingerlanneqartoq) ingerlanneqarnera imminnut naleqqiunneqarsinnaasimapput.

Hele rapport i PDF format (3320 KB)